Mulla oli tänään Amerikan kansalaisuushaastattelu ja testi, jonka läpäisin onneksi helposti. Vaikka eipä tuo nyt kovin kummonen testi ollut. Olin lukenut valtiolta saamani kirjasen, jossa lueteltiin sata mahdollista testikysymystä, mutta olisin kyllä voinut jättää sen lukematta, niin helppoja nuo kysymykset olivat. Testissähän kysytään 10 kysymystä, joista 6 pitää olla oikein. Minulta esimerkiksi kysyttiin mikä meri on Yhdysvaltain länsipuolella (tyyni valtameri), mitä tapahtui syyskuun 11 pv vuonna 2001 (terroristit hyökkäsivät USAan) ja miten pitkä on presidentin virkakausi täällä USAssa (4 vuotta). Tämän lisäksi minun piti lukea yksi lause englanniksi ja kirjoittaa yksi lause englanniksi oikein. En nyt muista lausetta jonka luin, mutta kirjoitin lauseen: Alaska is the largest state. Tämän lisäksi varmisteltiin kaiken maailman infoja ja tentattiin minulta erilaisia asioita kuten että olenko koskaan ollut kommunistisen puolueen jäsen tai ollut vankilassa.
Sain myös tietää vihdoinkin milloin vannon uskollisuusvalan USAlle, sillä ilman vanan vannomista en ole vielä virallisesti kansalainen. Hetken oli jo toiveissa, että valan vannominen tapahtuisi jo ensi viikolla, mutta jouduinkin myöhäisempään ryhmään ja nyt päivämäärä onkin kesäkuun viimeinen päivä. Valan vannnomistilaisuudessa tulee olemaan minun lisäkseni 449 muutakin uutta Amerikan kansalaista. Iso tapahtuma siis ja monelle unelmien täyttymys. Itselleni tämä ei ole nyt mikään dream come true, lähinnä käytännön syistä hain tuota kansalaisuutta ettei tarvitse stressata tuota oleskelulupaa, jos joskus muutan tänne takaisin. Tosin se tarkoittaa sitten sitä, että maksan loppuelämäni veroja tässä maassa, vaikka asuisin missä.
Mies puhui tänään taas Paolan kanssa Italian lähetystön tilanteesta. Se ei näytä hyvältä. Hän sanoi, ettei yksinkertaisesti saa miehelleni aikaa tuota viisumihaastattelua varten. Vielä on kuitenkin toivoa, sillä maanantaina lähetystön viisumivastaava palaa parin viikon reissusta ja hän on viime kädessä se henkilö joka voi vaikuttaa tähän tilanteeseen. Paola kehotti miestäni myös meilaamaan yliopistoon Roomassa ja pyytämään lisäaikaa tuolle viisumille, siinähän on deadline 10.heinäkuuta. Paola laitetaan tuohon meiliin myös mukaan, jotta hän voi sitten suoraan yliopiston kanssa kommunikoida.
Mies kysyi Paolalta myös EU-kansalaisen puolisolle kuuluvaa oleskelukorttia, että eikö sillä voisi opiskella myös. Paola oli kuitenkin sitä mieltä, että sen saamisessa kestää aivan liian kauan. Mieheni ei tuota asiaa sitten alkanut inttämään, mutta itse olen siinä uskossa (luettuani asiasta netistä eu-sivuilta), että kun tuota oleskelukorttia hakee, hakuvaiheessa annetaan väliaikainen paperi. Mutta luulisi hänen tietävän. Tosin hän on jo kerran antanut väärää tietoa viisumista, koska se ei ole hänen erikoisosaamistaan. Pitää vielä jostain muualta selvittää tarkalleen mitä tuolla väliaikaisella paperilla saa ja ei saa tehdä. Koska sekin on nyt ihan varteenotettava vaihtoehto, että tästä hyppään mieheni kanssa lentokoneeseen ja lennämme Roomaan vaikka ensi viikolla rekisteröitymään etuajassa. Että saadaan miehelle tuo korttihakemus vetämään ennen tuota heinäkuun aikarajaa. Ja ennen mun kansalaisuusvalaa. Koska sitten tarvitsenkin jo amerikkalaisen passin että pääsen takaisin tänne maahan.
Rahaahan siinä kuluu, mutta tässä vaiheessa ihan sama mitä maksaa, kunhan tämä asia saadaan hoidettua. Vaihtoehto Öötä emme ole uskaltaneet edes miettiä, siis sitä, jos mies ei saakaan lupia kuntoon ja ei siis voi ottaa vastaan opiskelupaikkaa…
riskinottajat 