Villihanhien metsästys

Nyt viimeistään alan arvostamaan suomalaista tehokkuutta ja selkeyttä. Olin kyllä kuullut puhuttavan italialaisesta byrokratiasta ja sen monisäikeisyydestä ja saimme siitä ihan omakohtaista kokemusta miehen hakiessa surullisen kuuluisaksi muodostunutta opiskeluviisumia, mutta nyt tämä paikallinen ns. systeemi alkaa ottamaan ihan omanlaisiansa mittakaavoja. Toisaalta ehkä ei edes voida vielä puhua byrokratiasta, kun emme ole päässeet niin pitkälle, että olisimme päässeet koneistoon sisään.

Kyseessä on maahan rekisteröityminen asukkaaksi. Luulisi olevan helppo juttu, eikö? Etenkin kun olen EU-kansalainen. Niin. Menisin kyllä rekisteröitymään ja olen jopa sitä jo pariin kertaan yrittänyt, jos tietäisin tarkalleen mihin mennä. Mies oli jostain lukenut, että postista on haettava (tai ainakin hänen on, Amerikan kansalaisena) paketti, jossa on kaikki tarvittavat kaavakkeet. Menimme siis eilen postiin, jossa über-ystävällinen ja avulias nainen meitä neuvoi. Juu, paketti tarvitaan ja kun siihen on kaikki tarvittavat asiakirjat, leimat ja tarrat hankittu, se pitäisi tuoda takaisin postiin, josta se sitten lähetetään eteenpäin. Hän tosin ei juurikaan tiennyt mitä paketin kanssa pitäisi tehdä sillä välin. Täyttää nyt ainakin (se on about 10 sivuinen ja luonnollisesti ainostaan italiaksi), käydä poliisiasemalla hakemassa jotakin, ehkä leimaa? sekä ostaa tupakkakaupasta 16 euroa maksava verotarra. Mahtavaa.

Menimme poliisiasemalle. Siellä oli vastassa niin ikään kolmekymppinen naisihminen, joka puhui hyvin vähän englantia, mutta halusi kyllä auttaa meitä parhaansa mukaan niin kuin kaikki muutkin tähän mennessä tapaamamme ihmiset. Italiankielentaitoni on kaksinkertaistunut näitä asioita selvitellessä, joten saimme selitettyä asiamme. Hän ei kuitenkaan ollut ikinä kuullutkaan, että meidän pitäisi jossain poliisiasemalla ilmoittautua.

”Ei kun menette maahanmuuttovirastoon”, hän sanoi ja kirjoitti osoitteen nuhruiselle paperille.

Olin kuitenkin netistä lukenut, että paikalliselle poliisiasemalle tulisi ilmoittautua. Hieman on alkanut tulemaan sellainen tunne, että tässä auttamishalussaan ihmiset myös mielummin keksivät jonkin vastauksen, kuin kertovat etteivät osaa auttaa. Mikä on aika pelottavaa, sillä mistä tiedämme mikä tieto on oikeaa ja mikä keksittyä?

Palasimme kotiin hikisinä ja väsyneinä. Tutkin uudelleen nettiä ja sain sieltä erittäin ristiriitaista tietoa. Jossakin lukee (jos Googlen käännösohjelmaan on uskomista, kaikkihan on italiaksi) että poliisille, toisaalla lukee, että Eu-kansalaisen ja hänen perheensä on mentävä rekisteröintitoimistoon (Anagrafe). Maahanmuuttovirastosta ei lukenut missään mitään.

Epätoivoissani laitoin viestiä Suomalaiset Roomassa FB-ryhmään. Vastauksia tuli viidessätoista minuutissa kaksi. Toinen sanoi, että he olivat aikoinaan menneet poliisilaitokselle (!!!) ja toinen, että menkää sinne rekisteritoimistoon.

Ok. Päätimme aamusta lähteä rekisteritoimistoon, jonka osoitteen löysin Rooman kunnan sivuilta sekä myöskin Googlen karttaohjelmasta. Onneksi on kännykässä Moovit- äppi, jonka avulla sitten suunnistettiin ensin bussilla metrolle, metrolla pari pysäkkiä ja lopulta vielä paikallisjunalla Rooman liepeille. Matkan kokonaiskesto oli tunti ja poika oli taas puolet matkasta tukka pystyssä, sillä juna oli lievästi sanottuna rämä ja alue jolla tulimme ulos junasta oli… öö sanoisinko erikoinen. Sanotaanko diplomaattisesti, että onneksi emme olleet liikkeellä yöllä.

Kävellessämme rekisteritoimiston osoitteeseen sekä itselleni että miehelleni heräsi suuri epäilys, että mitään rekisteritoimistoa ei tässä osoitteessa tulisi olemaan, vaikka kuinka Google mapskin oli vakuuttunut, että siellä se toimisto on. Menimme paikalle toteamaan, että eipä ole, paikalla oli nuhjuisen näköinen pankki ja bussipysäkki täynnä erikoisen näköistä väkeä maailman ehkä jokaisesta kolkasta.  What the fuck? Siis oikeesti.

Luonnollisesti tänä aikana taivaalle oli kertynyt synkkiä pilviä. Eilen illalla Roomassa satoikin kevyesti pari tuntia, mutta nyt kun vilkaisimme taivaalle, oli selvääkin selvempää, että kohta sieltä tulisi niskaamme vettä oikein roppakaupalla. Kun tuuli alkoi nousemaan, meidän oli päätettävä äkkiä mitä teemme tai kastuisimme läpimäriksi. Juoksimme pikapikaa takaisin juna-asemalle suojaan ja jäimme odottelemaan paluujunaa salamoiden saattelemana.

Junassa katselimme ikkunasta kuinka taivas repesi. Vettä tuli kuin saavista kaatamalla ja tuli junaankin sisään avonaisista ikkunoista ennen kuin saimme ne suljettua.

Huhhuh.

Olimme siis päätyneet takaisin lähtöruutuun. Junassa googletin taas nettiä kuumeisesti ja löysin nettisivuja, joissa onneksi myös sähköpostiosoitteita. Sivut olivat käännösohjelman mukaan immigration eli maahanmuuttajille tarkoitettuja. Olen kait maahanmuuttaja, eikö? Laitoin sinne pokkana kyselyä sähköpostitse sekä enkuksi että ontuvalla italiankielellä (kiitos Google Translate). Vastausta odotellessa… Mieskin tutki yliopiston lähettämiä viestejä ja löysi tietoa kansainvälisille opiskelijoille tarkoitetusta HELLO-avusta, jonne oli osoite. Sieltä kuulemma saisi apua ongelmaan kuin ongelmaan. Sinne menemme varmaan sitten huomenna.

Että tämmöinen turha retki tuli tehtyä tänään, villihanhien metsästys kuten englanniksi sanotaan (wild goose hunt) kun homma ei pelitä, ei vaikka kuinka haet ja yrität. Toisaalta positiivista tässä oli se, että kun paukkasimme junasta ulos kaatosateeseen, jouduimme aika nopeasti etsimään lounaspaikkaa. Se löytyi ihan vahingossa Piazza del Popolon toiselta puolen, mahtava vegaani/kasvisravintola, jossa myös mieheni ja minun kaipaamaan gluteenitonta ruokaa. Nam. Siellä oli oikein mukava istua ja nauttia italialaisista herkuista samalla kuin kirosimme heidän byrokratiansa alimpaan helvettiin.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s