Joukkoliikenteestä

 

Tänään aamulla mies lähti yliopistolle selvittämään asioitaan. Eilen illalla nimittäin jo surullisen kuuluisaksi muodostunut “voittajien lista” julkaistiin netissä (asiasta tiedotettiin meilillä kymmenen jälkeen illalla). Listasta näkee onko päässyt koulutusohjelmaan mukaan. Listalla ei ole nimiä, vaan jokaiselle opiskelijalle on annettu yksilöllinen numerokoodi, josta itsensä tunnistaa. Voittajien lista oli siis pitkä lista numerokoodeja. Ne oli laitettu parhausjärjestykseen sen mukaan kuinka paljon hakija oli saanut pisteitä hakuprosessin aikana. Mieheni oli omalla EU-ulkopuolisten listalla muistaakseni sijalla 9 pistemäärällä 34. Parhaalla hakijalla oli 43 pistettä ja huonoimmalla 15. Hyväksyttyjä Eu-hakijoita oli 24 ja Eu:n ulkopuolisia 32. Mielenkiintoista. Nyt miehellä olisi sitten se viisi päivää aikaa ottaa tuo opiskelupaikka vastaan menemällä yliopistolle luovuttamaan kaikki ne miljoonat asiakirjat, jotka hän aikoinaan USAssa käännätti italiankielelle. Yliopistotodistus, opintoviikko listat ja kurssien kuvaukset, lukion päättötodistus jne. Hän päätti lähteä uhmaamaan maanantaiaamun ruuhkaa.

Joukkoliikenne täällä Roomassa on kyllä ihan oma kokemuksensa, riippuen vähän siitä mihin aikaan sitä käyttää. Täällähän on vain kolme metrolinjaa, mikä on aika järkyttävän vähän ottaen huomioon minkäkokoisesta kaupungista on kyse. Kolmas, C-linjakaan ei ole vielä valmis, vaan operoi vasta osittain. Sen rakentaminen on lykkääntynyt jatkuvasti, lähinnä siksi, että kaivaukset ovat paljastaneet arkeologisia löydöksiä.

Metrojen lisäksi Roomassa pääsee matkustamaan junalla, bussilla ja ratikalla. Tästä meidän läheltä menee parikin bussia sekä se juna, jolla olemme paljon kulkeneetkin. Bussi numero 913 on myös ollut paljon käytössä, sillä kun pääsee noin parissa kymmenessä minuutissa Vatikaanin viereen ja sieltä sitten metroon. Jos siis liikenne sujuu.

Mies meni bussipysäkille puoli yhdeksän pintaan. Kohta tuli tekstari, jossa hän kertoi bussin olleen niin täynnä, ettei hän mahtunut kyytiin. Rannalle jäi noin 10 matkustajaa. Onneksi seuraava bussi tuli kymmenen minuutin sisällä. Sekin oli täynnä, mutta mies survoi itsensä ihmisten sekaan. Lippua hän ei kuitenkaan kyennyt leimaamaan, koska ei kyennyt liikkumaan. Noh, ehkä tarkastajatkaan eivät tuohon ruuhkaan tule lippuja tsekkaamaan.

Sitten hän jonotti toista tuntia yliopistolla vuoroaan luukulle, koska jonotusnumeroita antava masiina oli rikki. Luukulle päästyään virkailija oli katsonut hänen nimeään ja huudahtanut:

“Ai sinäkö! Mietinkin juuri, että pääsenkö tapaamaan sen henkilön joka lähetteli tänne kokoajan meilejä.”

Mies on näköjään tunnettu sinnikkyydestään.

“No tämä teidän hakuprosessi oli aika stressaava”, mies oli vastannut virkailijalle. “Joillekin on tärkeä saada varmistus opiskelupaikasta, kun on talon myynyt ja töistä ottanut loparit. Ja sen sellaista pientä.”

Nainen nauroi. “Tervetuloa Roomaan opiskelemaan!”

Sillä välin minä kävin saattamassa vanhempani (he olivat täällä vierailulla) lentokentälle menevään junaan. Tämä oma lähijunassamme pääsimme jopa istumapaikoille, mutta lentokentälle menevä juna oli myöhässä ja niin täynnä, että Trasteveren laiturille jäi parisenkymmentä henkeä matkalaukkuineen. Vanhempanikin päättivät mennä seuraavalla junalla, onneksi olimme aikaisin liikkeellä. Seuraavaan he sitten mahtuivatkin, etenkin kun olimme tajunneet jonottaa laiturilla ekaan vaunuun, joka oli selkeästi tyhjempi kuin muut.

Noh, mitäpä tässä voi odottaakaan kaupungissa, jossa asuu kaupungin alueella 2.9 miljooonaa ihmistä ja urbaaneissa lähiöissä sellainen 3.8 miljoonaa. On siinä melkoinen rytäkkä kun kaikki lähtevät töihin ja kouluun ja minne kukakin. Osa tietenkin menee vielä autoilla, hullut. Tänäänkin olin taas nähdä pari peräänajoa, ihan vaan kävellessäni asemalta tänne kämpälle. Eräs nainen meni punaisia päin kaasupohjassa. Onneksi kerkesin tajuamaan ettei hän aio jarruttaa. Oli kuitenkin ajaa erään vanhemman mieshenkilön päältä, jota väisti käsiään levitellen vastaantulevien kaistalle. Onneksi kohdalle ei sattunut toista autoa. Silmä tarkkana saa kyllä olla, ettei käy huonosti.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s